Alexander Jalo julkaisi 30.3.2021 seuraavan kirjoituksen omalla Facebook-sivullaan. Julkaisemme saman kirjoituksen kirjoittajan luvalla tässä:
Voisiko joku selittää diplomi-insinöörille, mitä näissä luvuissa on takana?
Joulukuun puolivälissä koronan aiheuttama vuodepaikkatarve kääntyi laskuun, samoin kuin koronan kanssa kuolleiden määrä. Samaan aikaan myös testipositiivisten määrä kääntyi selvään laskuun, mutta kääntyi joulun pyhinä uudelleen nousuun. Nousun tosin selittää pyhien pieni testimäärä ja niihin hakeutuvien todelliset oireet. Kuka nyt haluaisi turhaan jouluna karanteeniin. Vuoden alusta sekin kääntyi taas laskuun. Syksyn korona-aalto jäi siis varsin miedoksi. Teho-osastopaikat ylittivät 30 rajan vain hetkeksi, eikä kuolemien määrä kasvanut influenssa-aaltoja pahemmaksi. Kuten influenssoissakin, kuolleet ovat pääosin hyvin vanhoja ja monisairaita, joten kyse on monesti tulkinnasta. Tilastokeskus tyypillisesti korjaa näitä lukuja jälkeenpäin reilusti alaspäin.

Kummallisuus alkoi helmikuun alussa. Sairaalapaikat alkoivat jälleen jyrkästi täyttyä, mutta positiiviset testitulokset pysyivät vielä melkein kuukauden vakaana. Virallinen tiedotus kyllä loi pelkoa kasvavilla tartunnoilla, mutta todellisuudessa kasvoivat ainoastaan testimäärät. Samoin kuolleiden määrä jatkoi laskuaan ja on jatkanut tähän päivään saakka eli kyse ei ole vain viiveestä.
Yhtä kummallinen oli selitys eli mutantti brittiläinen virus. Sen sanottiin olevan 50-70% helpommin tarttuva ja 30% tappavampi. Mutta kun meillä kasvoivat vain sairaalaluvut, ja testipositiiviset pysyivät vakiona ja kuolemat laskussa, niin eihän se voinut olla brittimutantti. Ja vaikka olisi joku mutantti, niin olisi kyllä aika outo: vähemmän vaarallinen mutta enemmän hoitoa vaativa.
Brittimutantin ajoituskin oli ihmeellinen. Se alkoi levitä täsmälleen samaan aikaan, kun rokotukset alkoivat Britanniassa ja viikkoa myöhemmin siellä aloitettiin ankarat sulkutoimet. Meilläkin ensimmäinen brittimutantti havaittiin samaan aikaan rokotusten alkaessa joulukuun lopulla. Laajemmin otsikoihin se pääsi Suomessa, kun sairaalaluvut alkoivat nopeasti nousta helmikuun alussa.
Nyt sitten helmi-maaliskuun vaihteessa positiivisten testitulosten osuus testeistä kääntyi nousuun juuri, kun THL ja muut alkoivat uutisoida, että tartunnat ovatkin laskussa. En ymmärrä. Ja sitten pitäisi laittaa sulkuja, joita olisi järkevämpää perustella tartuntojen nousulla. Kumma juttu.
Esitän nyt tyhmän kysymyksen. Eihän kukaan nyt oikeasti usko, että rokotteissa voisi olla suurta vikaa ja siksi kysymykseni on tyhmä. Se vain kuitenkin selittäisi outoudet. Vähintäänkin oheiset kuvat herättävät kysymyksiä.
Tänään (30.3.21) Hesarissa oli juttu, että Suomessa on tiedossa 423 laboratoriossa varmistettua tapausta, jossa jo rokotettu ihminen on saanut tartunnan. Osa on joutunut myös sairaalaan, mutta sitä lukumäärää juttu ei mainitse. Sen sijaan tartuntojen kerrotaan edustavan vain pientä osaa rokotetuista. Mutta kuinka moni rokotteen saanut on testattu? Tuskin kukaan sellainen hakeutuu testeihin, ellei saa kunnollisia oireita. Lukua ei siis voi verrata rokottamattomien massatesteihin.

Toinen kysymys on koronarokotteen vaikeat haittavaikutukset, joissa lähtökohtaisesti potilas joutuu sairaalaan, ellei sitten ehdi kuolla. Miten nämä kirjataan tilastoissa? Ovatko koronapotilaita vai jotain muita? Näitä oli viikko sitten 435 kpl, mutta nyt Fimea on poistanut tuon raportin sivuiltaan. En ymmärrä, mutta ehkä koko pohdintani on vain liian tyhmä.

Kirjoittaja: Alexander Jalo
Alkuperäinen Facebook-postaus kommentteineen tässä: