Tutkija koronarokotteesta: Me teimme suuren virheen

Tutkija koronarokotteesta: Me teimme suuren virheen

Elina Hytönen käsittelee tässä laajassa artikkelissaan rokotteisiin liittyviä tutkimuksia, mm. piikkiproteiinin leviämistä kehoon sekä kokeellisen rokotteen hyöty-haittasuhdetta. Tuore tutkimus kyseenalaistaa COVID-19-rokotteiden käytön pandemian hoitovälineenä. Tutkimuksen mukaan meidän on hyväksyttävä 2 rokotteista johtuvaa kuolemaa voidaksemme ehkäistä 3 COVID-kuolemaa. ”Tämä on osoitus selvän hyödyn puutteesta, jonka pitäisi saada hallitukset arvioimaan rokotepolitiikkansa uudestaan,” tutkijat sanovat.

SARS-CoV-2 vastaan rokotetun ja neljä viikkoa myöhemmin kuolleen miehen ruumiinavauksessa on löytynyt viruksen RNA:ta lähes kaikista elimistä

SARS-CoV-2 vastaan rokotetun ja neljä viikkoa myöhemmin kuolleen miehen ruumiinavauksessa on löytynyt viruksen RNA:ta lähes kaikista elimistä

Koronarokotteen käynnistämä vasta-ainetuotanto viruksen piikkiproteiinia vastaan ei kaikissa tapauksissa estä tautiin sairastumista. Voiko rokote heikentää rokotettujen vastustuskykyä SARS-CoV-2-viruksen ja sen pelättyjen varianttien aiheuttamille taudeille? Kirjallisuudesta löytyvien artikkeleiden perusteella tämä uhkakuva on mahdollinen tai ainakaan sitä ei voi täysin poissulkea. Joka tapauksessa rokotuskäytäntöjä jouduttaneen pian arvioimaan uudestaan, sillä juuri julkaistun, vertaisarvioidun, rekisteripohjaisen tutkimuksen mukaan näiden kokeellisten geeniteknologiaan perustuvien koronarokotteiden haitat ylittävät niiden hyödyt.

Miksi WHO on muuttanut kantaansa nuorten koronarokotusten tarpeellisuudesta?
|

Miksi WHO on muuttanut kantaansa nuorten koronarokotusten tarpeellisuudesta?

Näihin päiviin saakka WHO ei ole pitänyt lasten rokottamista kokeellisilla geeniteknologiaan perustuvilla rokotteilla tarpeellisena, sillä lapsilla ja nuorilla taudinkuva on ollut lievempi kuin aikuisilla. Nyt kanta muuttui, vaikka sairastumisriski on pieni, sairastaneilla jopa elinikäinen suoja ja Pfizerin mRNA-rokote lisää nuorilla hengenvaarallisen sydänlihastulehduksen riskiä.

mRNA-rokotteen keksijän varoitus piikkiproteiinista

mRNA-rokotteen keksijän varoitus piikkiproteiinista

Robert W. Malone on mRNA-rokotteiden keksijä ja yksi maailman tärkeimmistä lähetti mRNA:n asiantuntijoista – keksittyään alan vuonna 1988. Tohtori Malonella on laaja tutkimus- ja kehityskokemus esikliinisten löydösten tutkimuksessa, sekä kliinisten tutkimusten, rokotteiden, geeniterapian, biopuolustuksen ja immunologian aloilta. Nyt Malone varottaa mRNA-rokotteiden piikkiproteiinista.

Kokeellisen geeniterapiapistoksen testaaminen suomalaislapsilla alkaa
|

Kokeellisen geeniterapiapistoksen testaaminen suomalaislapsilla alkaa

Hätämyyntiluvan saaneen geeniterapiapistoksen testaaminen suomalaislapsilla aloitetaan pian. Sitä ennen piikkiä on testattu vain 2260 12-15-vuotiaalla lapsella. Harva tietääkään, että suomalaislapset osallistuvat rokotetutkimukseen etulinjassa. Moni luulee virheellisesti, että rokotteet on jo testattu turvallisiksi ja tehokkaiksi, vaikka nyt näitä asioita vasta tutkitaan.

Rokotteet ja vaiettu tieto. Elina Hytönen ja Kirsi Lohtaja
|

Rokotteet ja vaiettu tieto. Elina Hytönen ja Kirsi Lohtaja

Suomen Terveysjärjestö ry on myöntänyt Vuoden Ruusu 2018 -palkinnon Rokotteet ja vaiettu tieto -kirjan kirjoittajille, Elina Hytöselle ja Kirsi Lohtajalle. Perusteluissa sanotaan mm. ”Elina Hytönen ja Kirsi Lohtaja ovat tarttuneet aiheeseen, joka on yhteiskunnassamme edelleen tabu. Rokotteet ja niiden turvallisuus herättävät yhä enemmän kysymyksiä, joihin on vaikea saada puolueettomia vastauksia. Kirja antaa kiihkotonta tietoa rokotteisiin liittyvistä tutkimuksista ja niissä saaduista tuloksista.”