Miten lääkäri voi erottaa influenssaviruksen ja koronaviruksen oireet toisistaan? Oireet ja jälkitaudit ovat päällekkäisiä ja samoja, esimerkiksi bakteeripohjainen keuhkotulehdus. Tämänkö vuoksi influenssa on kadonnut maailmasta?
Normaalisti helmikuun vaihtuessa maliskuuksi Suomessa jylläisi parhaillaan pahin flunssakausi. Yksi kuluvan koronakauden erikoisuuksia on se, että influenssaepidemiaa ei käytännössä ole lainkaan. Tänä vuonna A- ja B-viruksen aiheuttamia, laboratoriossa varmennettuja influenssatapauksia on ollut yhteensä 33 tapausta, kun vuosi sitten niitä oli yli 6 000, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija Niina Ikonen.
Viime vuonnakin influenssatapauksia oli normaalia vähemmän. ”Pahimpina influenssavuosina helmikuun ensimmäisellä viikolla A ja B -influenssaa on todettu yhteensä yli 2 000 tapausta, tänä vuonna ei yhtä ainutta”, Ikonen toteaa. Yksittäisiä influenssatapauksia kuitenkin esiintyy, sillä normaalina epidemiakautena vain osa tartunnoista varmistetaan laboratoriotestein. Myös nuhakuumetta aiheuttavaa rinovirusta on paikoitellen. Epidemiasta ei kuitenkaan voida puhua, Ikonen sanoo. Tilanne on Ikosen mukaan saman kaltainen Euroopassa, Yhdysvalloissa ja muualla länsimaissa
Influenssa on suurelta osin nimetty uudelleen COVID-19: ksi. Wittkowski kyseenalaistaa myös käsityksen, että maskit ja sosiaalinen etäisyys olisivat johtaneet influenssatapausten vähenemiseen. Maskin käyttö ei tilastojen valossa vähennä tartuntojen määrää. katso video
Rockefellerin yliopiston entinen biostatistiikan, epidemiologian ja tutkimuksen suunnittelupäällikkö Knut Wittkowski
Influenssan seuranta
Mika Salminen kertoo THL:n seuraavan erityisen tarkasti infuenssa A:n ja B:n jokavuotista taivalta Suomessa. Tavallisia ”funssan” syksyisiä ja talvisia aiheuttajia ovat muun muassa rinovirukset, RS-virus, parainfuenssa-virus, adenovirukset, enterovirukset ja tavalliset koronavirukset. Jokaisesta edellä mainitusta on monia versioita, ja esimerkiksi rinoviruksista tunnetaan satoja erilaisia muunnoksia.
Uusi, globaalin covid-19-pandemian aiheuttanut SARS-COV-2-koronavirus on perusbiologialtaan samanlainen hengitystieinfektioita aiheuttava virus kuin edellä mainitut ”funssavirukset”, eikä ole syytä uskoa sen käyttäytyvän eri tavalla. Jo kevään epidemian aikana voitiin melko suurella varmuudella ennustaa, että kesällä tilanne todennäköisesti jonkin verran rauhoittuu, mutta syksyllä epidemia todennäköisesti taas nostaa päätään. Näin on Euroopan laajuisesti käynyt, ja syys–lokakuun aikana tapausmäärät ovat myös Suomessa selkeästi lisääntyneet (ECDC:n ja THL:n tilastot ja raportit). Lähde löytyy täältä.
THL ilmoittaa, että Covid-19 pandemiasta johtuen terveyskeskusten influenssakäyntimäärien seuranta ei ole toteutunut aiempien kausien tapaan. Kaikkien sairaanhoitopiirien terveyskeskuskäyntejä ei raportoida ajantasaisesti ja kattavasti Avohilmoon. Tämähän ei tietenkään tarkoita sitä, että influenssa olisi kadonnut. Influenssaa ei vaan seurata, eikä raportoida. Lisäksi COVID-19 pandemiasta johtuen kauden 2019 – 2020 seurantaraportin julkaisu viivästyy.
Kaiken todennäköisyyden mukaan influenssavirus ei siis ole kadonnut minnekään, niin mikä on silloin influenssaviruksen kanssa kuolleen kuolinsyy tartutatautirekisterissä? Positiivista koronatestiä ei vaadita koronakuolemaan. Lähde: ohje diagnoosikoodien käyttämisestä COVID-19 virusinfektion kirjaamisessa
PCR testillä tai antigeenitestillä varmistetun COVID-19 virusinfektio kirjataan ohjeen mukaan U07.1, laboratioriotutkimuksella varmistettu, varmuusaste todennäköinen tai varma.
COVID-19 virusinfektion epäilyssä käytetään koodia U07.2, ei varmistettu laboratioriotutkimuksella. Tätä koodia käytetään, jos lääkäri pitää infektiota todennäköisenä, kun testiä ei ole tehty, sen vastaus ei ole valmistunut tai testin tulos jää negatiiviseksi. Arvio perustuu silloin ainoastaan oireisen potilaan esitietoihin, kliiniseen kuvaan ja muihin löydöksiin.
Lääkärilehden tiedepääkirjoituksessa 26.2.2021 todetaan, että PCR testin lisäksi virusviljely on edelleen tarpeellinen silloin, kun on tarve osoittaa elävän viruksen läsnäolo näytteessä. Mikään testimenetelmä ei ole täydellinen. Kliinikon täytyy arvioida, onko näyte otettu esimerkiksi liian aikaisin altistuksen jälkeen ja tarvitaanko uusintatestausta.
Lue myös: WHO Positiivinen PCR-testitulos ei yksinään oikeuta koronavirusdiagnoosia
Muistatko influenssat vuosina 2009, 2016 – 2017?
H1N1- virus eli sikainfluenssapandemiassa 2009 oltiin hyvin samanlaisessa tilanteessa kuin mitä nyt ollaan koronan kanssa, kertoo Hanna Nohynek THL:ltä MTV:lle 1.4.2020. Korona ja influenssa ovat hänen mukaansa vertailukelpoisia. Molemmat saattavat johtaa hyvinkin vakavaan tautiin ja molemmista pahimmillaan seuraamuksena on kuolema. Vanhemmat ihmiset, joilla on jo perustauteja, jotka ovat heidät haurastuttaneet, ovat sellaisia ihmisiä, jotka kuolevat influenssaan.
Vuoden 2009 influenssapandemiassa ei väestöllä myöskään ollut aikaisempaa immuniteettia, joten koronan kanssa ollaan samanlaisessa tilanteessa. Vuonna 2009 ei eristetty vanhuksia, ei suljettu yhteiskunnan toimintaa, eikä käytetty makseja. Ei ole olemassa käsikirjaa tai ohjetta siitä, miten ja milloin lockdown toteutetaan, mitkä ovat sen vaikutukset tartuntojen määrään. Kiinan viranomaiset kävivät neuvomassa esimerkiksi Ruotsin pääministeriä, koska maa toteutti muista poikkeavaa linjaa. Katso video.
Lue myös: 30 tutkimusta näyttävät, että sulkutoimenpiteet eivät toimi
Sikainfluenssa kuitenkin synnytti eräänlaisen suojan koronavirusta vastaan. Tauti osoitti terveydenhuoltojärjestelmän pullonkaulat epidemiatilanteessa ja paljasti, mihin asti lääkkeet ja tarvikkeet riittävät. Suomen pandemiasuunnitelmat päivitettiin vuonna 2012, sikainfluenssan jälkeen. Lääkärilehti/Tieteessä nro 40/2011 todetaan, että H1N1 pandemian toinen aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta. Voisiko tästä ottaa nytkin mallia?
Virusinfektiot-yksikön löydökset 2014 – 2021
Korona-virus esitetään harmaalla. Kuvat löytyvät THL sivuilta.
