Matkakertomus Ruotsista Suomeen 2 kesäkuuta 2021
ja faktaa, minkä pohjalta voit tehtä omat ratkaisusi
Keskiviikkona 2.6.2021 saavuin Ruotsin ja Suomen rajalle Haaparannassa. Aurinkoinen kesäsää helli, ja Ruotsin puolella oli ihanan leppoisaa ja ihmiset hymyilivät. Kun astuin kantamuksieni kanssa rajan yli, ei ilma muuttunut mutta vapaus katosi ja ilmapiiri synkkeni. Ennen riitti, että käveli rajan yli. Voisi kuvitella, että passi riittäisi suomalaisen tullessa kotimaahan. Nyt rajalla kuitenkin ohjattiin passintarkastuksen jälkeen ”pakolliseen terveystarkastukseen”. Sanoin, että voin osallistua terveystarkastukseen, mutta kehooni ei kajota menetelmillä, mitä en hyväksy. Perusoikeuksiini kuuluu kehollinen koskemattomuus. Lisäksi olen oireeton, ei flunssaa, jos sitä rajalla pelättiin.
Kun Mehiläisen (siis Mehiläisen, kyllä, isot logot näkyivät joka puolella) hoitsu sanoi, että minun tulee ottaa puikko nenääni, niin pyysin häneltä ensinnäkin päätöksen tai lainpykälän, mihin heidän testiin pakottaminen perustuu – hän ei sitä pystyneet minulle antamaan. Toiseksi pyysin kertomaan, keneltä määräys on tullut – hän ei pystynyt vastaamaan.
Kysyin millä toimivaltuudella he pidättelevät minua, tavallista, tervettä kansalaista. Hän ei tainut edes ymmärtää kysymystä. Rajavartijat olivat sitä mieltä, että he valvovat vain rajan ja seuraavaksi keskustellaan ”terveystarkastajan” eli Mehiläisen kanssa. Mehiläisen edustaja taas oli sitä mieltä, että rajavartijoille kuuluu terveystarkastuksen valvonta. Hämmentää tavallista matkustajaa. Kenelle nyt siis kuului ja mikä?
Edelleenkään Mehiläisen hoitaja tai rajavartijat eivät osanneet kertoa, mihin pakollinen tietyllä tavalla toteutettu testaus perustui ja kuka määräyksen oli antanut. Toki he osasivat toistella mantraansa AVI:n päätöksestä, virka-avun kutsumisesta paikalle ja pakollisesta terveystarkastuksesta. Hoitaja soittaa tässä tilantessa kunnan vastaavalle tartuntatautilääkärille (tai mistäs minä tiedän, kuka puhelun toisessa päässä on), jonka kanssa puhun ja sanon, etten kieltäydy terveystarkastuksesta ja voin tulla paikan päälle kunnan terveyskeskukseen. Kerron jopa, että voin sylkäistä kuppiin, jos haluavat. Tartuntatautilääkärille tämä ei kuitenkaan kelpaa vaan pitäisi mennä Mehiläisen järjestämään tietynlaiseen testiin. Miksi? Miksi juuri se testi? Miksi Mehiläinen on paikalla?
No… joka tapauksessa, nyt on virka-apupyynnön paikka. Yes, sanon ääneenkin, mielellään poliisit paikalle, niin päästään eteenpäin. Eiväthän nämä tumpelot rajalle tiedä mistään mitään, tottelevat vain määräyksiä. No… poliiseja saikin sitten odotella melkein kaksi tuntia, ja aloin jo kyllästyä. Varmaan siitä olisi voinut lähteä lipettiin, mutta toisaalta halusin hoitaa tämän loppuun ja saada asiasta mustaa valkoiselle. Sain mustaa valkoiselle: rangaistusvaatimuksen.
Rangaistusvaatimuksessa luki kuitenkin aivan muuta kuin mitä oikeasti tapahtui. Yritin useaan otteeseen avata rajavartijoille, Mehiläisen hoitajalle ja poliisille AVI:n edellisenä päivänä voimaan tullutta määräystä, missä sanotaan ”Mikäli henkilö kieltäytyy, voidaan hänet asettaa karanteeniin tai…”. Pyysin ottamaan uudelleen yhteyttä oletettuun kunnan vastaavaan tartuntatautilääkäriin, jotta voisimme sopia karanteenista, mihin kieltäytyminen terveystarkastuksesta (vaikken kieltäytynytkään ja toistin sen kaikille useaan otteeseen ja myös todistajana puhelimessa kanssani tilanteessa olleen juristiystäväni kuullen) voisi johtaa. Tästä kuitenkin yksiselitteisesti kieltäydyttiin.
Minut koettiin siis niin vaaralliseksi, että olisi pitänyt testata, mutta niin vaarattomaksi, että saatoin sakko kädessä lähteä kulkemaan vapaasti ilman karanteenia. Ei taida testien taustalla olla ihan vaan terveydelliset seikat. Kiistin teon jo paikan päällä. En aio maksaa sakkoa, tulen kiistämään uudelleen poliisin kirjaaman teon rangaistusvaatimuksessa. Teen kantelun eri osapuolten toiminnasta rajalla. Kun jätän sakon maksamatta, minua vihdoin kuullaan ja kerron oman näkemykseni tilanteesta enkä suostu rangaistavaksi siitä, että tulin kotimaahani ja rikokseni olisi se, etten suostunut tietynlaiseen invasiiviseen testiin.
Matkustaminen Suomeen ja Suomesta
Suomi rajoittaa maahantuloa muista maista. Perustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, ja samoin jokaisella on oikeus lähteä Suomesta. Oikeuteen lähteä maasta voidaan kuitenkin lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.
Hallitus päättää maahantulon rajoituksista. Aluehallintovirastot voivat määrätä alueensa kunnat ohjaamaan jokainen maahantulija vapaaehtoiseen tai pakolliseen terveystarkastukseen (tartuntatautilain pykälät 14 ja 15). Aluehallintovirastot eivät tee päätöksiä maahantulon rajoituksista, esimerkiksi negatiivisen testituloksen vaatimisesta.
Kunnat vastaavat terveystarkastusten ja koronatestausten järjestämisestä alueillaan, myös rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitos vastaa rajanylityspaikoilla tapahtuvasta valvonnasta yhdessä kunnan kanssa.
Tehdäänkö kaikille koronatesti?
Matkustamiseen liittyviä ohjeita löytyy Valtioneuvoston sivuilta https://valtioneuvosto.fi/maahantulon-rajoitukset, josta on linkit THL ja Ulkoministeriön sivuille. Rajoitukset ovat vaihdelleet ja muutoksia tulee jatkossakin.
Terveystarkastuksen tekemiseen vaikuttaa myös rajanylityspisteessä käytössä oleva kapasiteetti. Tiistaina 22.6. Pietarista Suomeen palaavat jalkapallo-ottelufanit pääsivät useamman tunnin odottelun jälkeen rajan yli ilman terveystarkastusta. Syynä oli testauspaikan aukioloaika ja kapasiteetin rajallisuus.
Heiltä kerättiin henkilötiedot ja heille annettiin ohjeet kolmen päivän karanteeniin ja koronatestissä käymiseen kotipaikkakunnalla. Iltalehden artikkelissa ei kerrottu, mihin perustuu 3 päivän omaehtoinen karanteeni aiemman 14 päivän sijaan.
STM:n koronatestauksen strategia
Aluehallintoviranomainen toteuttaa Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksia ja tekee päätökset maahantulijoiden pakollisesta osallistumisesta terveystarkastukseen. Voimassa olevat päätökset terveystarkastuksista voit tarkistaa täältä.
STM:n kirjeessä aluehallintovirastoille, kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille kuvataan toimintaprosessi rajanylityspisteissä. Lue kirje kokonaan täältä.
Ote kirjeestä:
Kaikki maahan saapuvat tulee ohjata tartuntatautilain 14 §:n mukaisesti henkilökohtaiseen terveysneuvontaan ja covid-19-testiin rajanylityspaikoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä, mikäli henkilöillä ei ole esittää luotettavaa, voimassaolevaa THL:n suositusten mukaista negatiivista testitodistusta tai todistusta sairastetusta covid-19-infektiosta. Testistä kieltäytyvä henkilö ohjataan terveydenhuollon arvioon. Terveystarkastuksen sisällön arvioi terveystarkastusta tekevä terveydenhuollon ammattihenkilö. Tarkastukseen tulee sisältyä esimerkiksi covid-19-testi aina, kun se katsotaan tarpeelliseksi.
Henkilötietojen keräämisen yhteydessä muodostuu väliaikainen henkilötietorekisteri (tartuntatautilaki 1227/2016, 39 §). Tapauskohtainen rekisteri on hävitettävä heti, kun se ei enää ole välttämätön tartuntataudin torjunnan kannalta. Missä tätä rekisteriä säilytetään ja missä kansalainen voi pyytää poistamaan tietonsa ja milloin?
Mitä terveystarkastus tarkoittaa?
Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan, että terveystarkastuksessa selvitetään, onko sinulla koronavirustartunta. Terveystarkastukseen kuuluu todistusten tarkastus ja mahdollinen koronatesti. Ajan testiin voi varata etukäteen FINENTRY-palvelusta. Jos kieltäydyt terveystarkastuksesta, tartuntatautilääkäri voi määrätä 14 vuorokauden karanteenin.
Haaparannan rajanylityspaikalla oli tapahtumahetkellä voimassa Aluehallintoviraston tartuntatautilain pykälän 16 pohjalta tekemä ns. massapäätöksen pakolliseen terveystarkastukseen osallistumisesta. Tartuntatautilain 3 luvussa on määritelty miten sairastuneiden ja sairastuneeksi perustellusti epäiltyjen tunnistaminen ja tartunnan jäljitys tapahtuu.
Kunnan järjestämän terveystarkastuksen osana voidaan ottaa mm. koronavirustesti tai tehdä päätös karanteenista. Terveystarkastuksen sisällöstä päättää kunnan tartuntatautilääkäri.
Sairastuneiden ja sairastuneeksi perustellusti epäiltyjen tunnistaminen ja tartunnan jäljitys on esitetty Tartuntatautilain luvussa kolme.
14 § Vapaaehtoiset terveystarkastukset ja rokotukset
Kunnan on järjestettävä yleisiä rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi. Rokotukseen tai terveystarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
15 § Kohdennetut terveystarkastukset
Aluehallintovirasto voi määrätä järjestettäväksi toimialueensa jollakin paikkakunnalla tai tietyssä työpaikassa, laitoksessa, kulkuneuvossa tai vastaavassa paikassa oleskeleville terveystarkastuksen, jos tarkastus on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tarpeen. Terveystarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Terveystarkastuksen suorittaa lääkäri tai asianmukaisen koulutuksen saanut muu terveydenhuollon ammattihenkilö lääkärin valvonnassa. Tarkastuksen osana voidaan ottaa välttämättömiä näytteitä ja tehdä muu tutkimus, josta ei aiheudu merkittävää haittaa tutkittavalle.
Työntekijällä on oikeus käydä 1 momentissa tarkoitetussa terveystarkastuksessa tai tutkimuksissa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytetään mainittuun tarkoitukseen, luetaan työssäoloajaksi.
16 § (26.3.2021/224)
Pakollinen terveystarkastus
Aluehallintovirasto voi päättää, että 14 ja 15 §:n mukaiseen terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä. Päätös voi kohdistua yksittäiseen tai useaan henkilöön.
Virkasuhteinen kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä yksittäistä henkilöä koskevan päätöksen pakollisesta terveystarkastuksesta, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä.
Mitä tapahtuu, jos ei osallistu terveystarkastukseen?
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan, testistä kieltäytyvä ohjataan terveydenhuollon arvioon. THL:n sivuilla kerrotaan, että matkustaja ohjataan terveystarkastuksessa testiin tai annetaan ohjeet testiin hakeutumisesta, mikäli ei ole esittää todistusta negatiivisesta testistä, sairastetusta taudista tai annetuista rokotteista. Tartuntatautilääkäri voi määrätä henkilön 14 vuorokauden karanteeniin.
Henkilö, joka kieltäytyy pakolliseksi määrätystä terveystarkastuksesta voi saada sakkoa tai enimmillään kolme kuukautta vankeutta terveydensuojelurikkomuksesta.
Aluehallintoviraston päätöksessä LAAVI/803/2021 27.5.2021 todetaan seuraavaa kohdassa perustelut: tartuntatautilaki 15§ 2 momentin mukaan terveystarkastuksen suorittaa lääkäri tai asianmukaisen koulutuksen saanut muu terveydenhuollon ammattihenkilö lääkärin valvonnassa. Tarkastuksen osana voidaan ottaa välttämättömiä näytteitä ja tehdä muu tutkimus, josta ei aiheudu merkittävää haittaa tutkittavalle.
Vaihtoehto nenänielutestille
Nenänielusta ei testiä tarvitse ottaa eikä se kaikille ole edes mahdollinen. Lääkäriketjujen testauspisteissä vaihtoehtona on nieluviljelynäyte tai sylkinäyte. Näytteet tutkitaan joka tapuksessa PCR testimenetelmällä.
THL suositukset 20.5.2021 testaamisesta: Akuutti tartunta voidaan todeta koronavirustestillä, joko osoittamalla viruksen perimää hengitystie-eritenäytteestä nukleiinihaponosoitusmenetelmällä (PCR) tai osoittamalla viruksen rakenneproteiinia antigeeniosoitustestillä. Virusantigeenitestit ovat yleisesti herkkyydeltään heikompia kuin nukleiinihaponosoitusmenetelmät. Ne soveltuvat parhaiten oireisten henkilöiden testaamiseen.
Otettavat diagnostiset näytteet: hengitystie-eritenäyte ylemmistä ja/tai alemmista hengitysteistä. Lievissä tautitapauksissa ensisijainen näyte on nenänielutikkunäyte. Tarvittaessa voidaan näyte ottaa myös nielusta. Myös kurlausnäytettä voidaan käyttää. Näyte otetaan yhdellä tikulla joko nenänielusta tai nielusta.
Lääkärikeskuksista muutama tarjoaa kurlausnäytettä. Terveystalon mukaan kurlausnäyte soveltuu matkustustodistuksia varten tehtävään koronatestaukseen useimpien maiden osalta. Suurin osa valtioista ei edellytä tiettyä näytteenottotapaa. Olennaista on, että näyte on analysoitu PCR-menetelmällä. Asiakkaan vastuulla on selvittää kohdemaan vaatimukset ja sopiva testityyppi. Terveystalon matkailijan palvelussa valitaan kohdemaan kriteereiden perusteella sopivin näytteenottotapa. Terveystalon mukaan kurlausnäyte kelpaa matkustukseen liittyvän ns. omaehtoisen karanteenin purkamiseen Suomeen saavuttaessa, mikäli henkilö on oireeton.
Lue lisää PCR- testin luotettavuudesta:
Voiko testistä kieltäytyä?
Minkäänlaiseen testiin ei tarvitse suostua. Perusteluiksi voi viitata seuraaviin:
Perustuslaki 7§ oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla
II Luku: Suostumus
5 artikla
Yleissääntö
Terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista.
Kyseiselle henkilölle on annettava etukäteen asianmukainen selvitys toimenpiteen tarkoituksesta ja luonteesta sekä sen seurauksista ja riskeistä.
Kyseinen henkilö voi vapaasti peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa.
V Luku: Tieteellinen tutkimus
17 artikla
Sellaisten henkilöiden suojelu, jotka eivät voi antaa suostumustaan tutkimukseen
1. Jos henkilö ei voi antaa suostumustaan tutkimukseen 5 artiklassa tarkoitetulla tavalla, hänet voidaan tutkia vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
i) 16 artiklan i-iv kohdassa määrätyt edellytykset täyttyvät.
ii) tutkimuksesta voi olla tosiasiallista ja välitöntä hyötyä kyseisen henkilön terveydelle,
iii) tutkimusta ei pystytä tekemään yhtä tehokkaasti sellaisilla henkilöillä, jotka voivat antaa suostumuksensa,
iv) 6 artiklassa tarkoitettu tarvittava lupa on annettu yksilöidysti ja kirjallisesti, ja
v) kyseinen henkilö ei vastusta tutkimusta.
2. Jos tutkimuksesta ei ole odotettavissa välitöntä hyötyä kyseisen henkilön terveydelle, tutkimukseen voidaan poikkeuksellisesti ja oikeusturvasäännöksiä noudattaen antaa lupa 1 kappaleen i, iii, iv ja v kohdassa määrättyjen edellytysten sekä seuraavien lisäedellytysten täyttyessä:
i) tutkimuksen tavoitteena on tuottaa henkilön terveydentilasta, sairaudesta tai haitasta merkittävää tieteellistä lisätietoa ja siten osaltaan edistää tuloksia, joista voi olla hyötyä kyseiselle henkilölle tai muille samanikäisille tai samasta sairaudesta tai haitasta kärsiville tai samassa terveydentilassa oleville henkilöille,
ii) tutkimuksesta kyseiselle henkilölle aiheutuvat riski ja rasitus ovat vähäiset.
16 artikla
Tutkittavien henkilöiden suojelu
Tutkimus voidaan kohdistaa henkilöön vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
i) muu kuin ihmiseen kohdistuva tutkimus ei tarjoa yhtä tehokasta vaihtoehtoa,
ii) kyseiselle henkilölle mahdollisesti aiheutuvat riskit eivät ole suhteettoman suuret tutkimuksesta odotettavissa olevaan hyötyyn nähden,
iii) toimivaltainen taho on hyväksynyt tutkimushankkeen sen jälkeen, kun tutkimuksen tieteellisyys, mukaan lukien tutkimuksen tavoitteen merkitys, sekä sen eettisyys on arvioitu riippumattomasti ja monitieteisesti,
iv) tutkittavalle on selvitetty hänen lakisääteiset oikeutensa ja oikeusturvansa,
v) 5 artiklassa tarkoitettu suostumus on annettu nimenomaisesti, yksilöidysti ja se on dokumentoitu. Suostumus voidaan vapaasti peruuttaa milloin tahansa.
Helsingin julistukseen on koottu eettiset periaatteet, joita pitää noudattaa kaikessa lääketieteellisessä tutkimuksessa ympäri maailman.
Säännöstö sisältää kymmenen normia, joita lääkäreiden on noudatettava suorittaessaan ihmisiin kohdistuvia kokeita.
Valviran kirjeessä kunnille ja yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille 2.9.2020 todetaan, että Suomen perustuslaki turvaa perusoikeudet kaikille. Lähtökohtana koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi käytettävien rajoitustoimenpiteiden käyttämisessä on voimassa olevan lainsäädönnön noudattaminen. Rajoitustoimenpiteiden käyttämisessä tulee noudattaa suhteellisuusperiaatetta eli valittujen keinojen tulee olla suhteessa niillä tavoiteltuyihin päämääriin nähden.
Testistä kieltäytymisen seuraamukset
Pakolliseksi säädetyn terveystarkastuksen osana olevasta testistä kieltätymistä pidetään terveydensuojelurikkomuksena, josta säädetään säädetään rikoslain (39/1889) 44 luvun 2 §:ssä:
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 2) rikkoo tartuntatautilain (1227/2016) 16 §:ssä tarkoitetussa pakollista terveystarkastusta, 60 §:ssä tarkoitetussa karanteenia tai 63 §:ssä tarkoitetussa eristämistä koskevassa yleisessä tai yksittäistapausta koskevassa päätöksessä tai 54 §:n nojalla säädetyssä pakollista rokotusta koskevassa asetuksessa yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi asetetun velvollisuuden, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, terveydensuojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Laki on tullut voimaan 1.3.2017.
Kieltäytyessäsi testistä, paikalle kutsutaan poliisi, joka kysyy, suostuuko matkustaja sakkomenettelyyn. Suostumuksellaan epäilty suostuu sakkomenettelyyn ja luopuu oikeudesta asian suulliseen käsittelyyn käräjäoikeudessa. Jos suostumus jompaankumpaan puuttuu, poliisi ei voi hoitaa asiaa sakolla. Lue sakkomenettelystä syyttäjälaitoksen sivuilta.
Jos suostuit sakkomenettelyyn, suostumuksen voi peruuttaa ja syyttäjän on siirrettävä asian käsittely sakkomenettelystä rikosasian käsittelyyn. Lomake suostumuksen peruuttaminen löytyy täältä. Rikosasian käsittelyprosessista voit lukea lisää täällä.
Tässä videokertomus toisen matkaajan reissusta Virosta Suomeen:
https://www.instagram.com/tv/CQeGKWbgFpK/?utm_source=ig_web_copy_link
https://www.instagram.com/tv/CQeJH-9gjjH/?utm_source=ig_web_copy_link
Perustuslakia ja kansainvälisesti velvoittavia lakeja ja sääntöjä rikotaan törkeästi joka päivä. Pidetään huoli oikeuksiemme säilymisestä.
