Lukijan kirjoitus: Järjestyksenvalvonta ja siihen liittyvät toimet
Lukijan kirjoitus
Katsoin 43 minuutin pituisen videon Youtubesta: Valta kuuluu kansalle, osa III. https://www.youtube.com/watch?v=YZJ2ed_8_WI:
Videolla poliisit tekivät järjestyksenvalvontaa Helsingin keskustassa. Tilanteessa haastateltiin ja kuultiin useita ihmisiä, joiden mielestä poliisi oli toiminut väärin ja perustuslain vastaisesti. Poliisi otti kiinni useita ihmisiä, käskytti suuria massoja poistumaan keskustan alueelta ja muutenkin monissa tilanteissa otti ohjia hieman omiin käsiin.
Järjestyksenvalvonnan puolesta voin sanoa sen, että se on yleisen turvallisuuden hyödyllinen lisä. Jos olet oikeasti vahingollinen yleiselle järjestykselle, itsellesi ja muille, se estetään. Se on mielestäni hyvä asia ja näin aikanani hyvin paljon tilanteita, joissa ilman järjestyksenvalvontaa, olisivat sivulliset joutuneet välittömään vaaraan, jopa hengenvaaraan.
Järjestyksenvalvontalaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990533
Olen ollut päätoimisena järjestyksenvalvojana parivuosikymmentä. Tunnen sen toimintamalleja vähintään yhtä hyvin kuin tavallinen rivipoliisi. Olen myös ottanut toimintavaltuuteni vastaan esimiehiltä, joiden siunaus on mahdollistanut toiminnan, johon en muuten olisi ryhtynyt. Tästä sitten maksettiin oikeudessa. Mutta koska se “kuului” suunnitelmaan ja odotettuihin riskeihin, eivät ne asiat jääneet kummittelemaan mieltä. Takana oli sekä Suomen laki, että esimiesten vastuu että yhteisön tuki.
“Järjestyksenvalvojalla on paitsi oikeus, myös velvollisuus puuttua ihmisen perusoikeuksiin.”
Ote on järjestyksenvalvontakurssin oppaasta ja on laillinen toimintaperiaate. Se merkitsee karkeasti sitä, ettei kansalaisen perusoikeuksilla ole tarpeen mukaan minkäänlaista merkitystä annettujen käskyjen suorittamisen kannalta poliisille. Ei edes tavan järjestyksenvalvojalle.
Poliisin järjestyksenvalvonta eroaa hieman ravintoloiden ja yleisötilaisuuksien järjestyksenvalvonnasta siinä, että heillä on korkeammat oikeudet, valtuudet ja vastuu toiminnassaan. Poliisi edustaa, tai sen pitäisi edustaa, kansalaisten koskemattomuuden turvaa ja yhtenäisyyden tunnetta. Poliisi ilmaisee valtiovallan tahtoa siinä missä järjestyksenvalvoja ilmaisee ravintolan omistajan ja lain mukaista tahtoa. Vastuu poliisilla on siis huomattavasti suurempi.
Se, mitä näin poliisin tekevän videolla, oli liioiteltua ihan lain nojallakin – huolimatta siitä, että käskyt tulivat muualta ja että niiden sivuajatuksena näytti olevan niin sanottu “asennekoulutus”, eli kuuliaisuuden noudattaminen. Poliisi teki huonoa järjestyksenvalvontaa. Näytti siltä, että joku sisäministeriössä ja poliisijohdossa oli tehnyt selvän linjan siihen, miten muualla maailmassa tapahtuvien mielenosoitusten kohdalla menetellään jos ne alkavat täällä saada jalansijaa: täällä ei saisi yhtään lähteä mopo käsistä, koska kun se karkaa, se ei enää ole hallittavissa kovinkaan helposti.
Joku väläytti kommenteissa mahdollisuuden, että kyseessä olisi voinut olla vaikkapa pommiuhka tai terrorismin vaara. Jos näin on, eivät toimet kuitenkaan olleet loogisesti yksi yhteen poliisien toimien kanssa. Eivät oikein millään mittapuulla.
Itse olen aina luottanut poliisiin Suomessa. Katsellessaani esimerkiksi USA:n tai Englannin poliisien toimintaa, tunnen myötähäpeää. Osa poliiseista siellä tuhoaa muiden elämää aivan vakuuttuneena siitä, että tekevät kunnollista työtä. Miettimättä skandaali skandaalin jälkeen kahta kertaa eropapereiden antamista esimiehelle. Psykologisten tutkimusten mukaan ihminen kykenee vahingoittamaan toista, jopa surmaamaan toisen ihmisen – jos käskyn tai luvan siihen on antanut joku muu. Tämä ilmenee esimerkiksi sodissa kautta aikamme. Samalla tavoin se ilmenee loppuviivalla vastuunpäästönä järjestyksenvalvonnan työnkuvassa, jossa toimiessaan saattaa randomia ohikulkijaa sattua hieman leukaan.
Olen ollut tyytyväisin mielin siitä, että meillä on täällä olleet maailman parhaat poliisit, ei sen vähempää. Nyt se saattaa muuttua. Kuten Britanniassa tai USA:ssa, heidän todelliset värinsä tulevat esille, kun kansalaiset alkavat kärsimään. Hieno, inhimillinen osa heistä liittyy kansaan ymmärtäen, ettei tehtyä saa tekemättömäksi. Ymmärtäen, että työtä on muutakin vaikka hetken olisikin niukempaa. Toinen osa, joita löytyy koulutettujen poliisienkin joukosta isolla mitalla, uskoo jotenkin ihmeellisesti, ettei vastuu omasta toiminnasta kuulu loppukädessä heille. He tekevät juuri kuten sivupoluille humalassa eksynyt hallituksemme tahtoo: seuraavat sokeana käskyjä ja nostavat retuutelluista mummoista ja kansalaisista palkkaa.
Tulevaisuus koronahuijauksen kanssa on jo muuttunut. Me voimme kuitenkin aina vaikuttaa siihen, kuunnellaanko meitä – onko meitä pakko kuunnella. Sanoisin, että on. Jos he eivät kuuntele, on tehtävä selväksi, ettei kansan ääntä voi vaimentaa. On tehtävä niin suuri ääni, että hallitus menettää otteensa, jos he eivät kuuntele ja toimi oikein.
Mikään vähempi ei muuta sitä, että kohta ollessani kävelyllä aurinkoisena sunnuntaipäivänä Helsingin keskustassa näen poliisit rivissä häätämässä mummoa, joka halusi ostaa sinä päivänä jäätelön.
Kirjoittaja on helsinkiläinen, tavallinen mies, joka ajattelee lastensa tulevaisuutta. Juuri siksi hän ei halua julkaista nimeään.
