Maksammeko koronasta liikaa? Paljonko me oikeastaan maksamme ja kenelle?
Koronan aiheuttamiin kustannuksiin valtioneuvosto on varannut vuosille 2020 ja 2021 noin neljä miljardia euroa. Osa siitä varataan koronatestaukseen, alustavasti yhteensä yli 1,7 miljardia. Niistä 1,4 miljardia euroa menee Suomen hybridistrategian edellyttämiin testaukseen ja jäljittämiseen. Saako korona maksaa mitä tahansa, kysytään Lääkärilehden artikkelissa 4.12.2020.
Neljän miljardin lisäksi Valtionvarainminiseriö esittää muodostuneen hoitovelan rahoitukseen yhteensä noin 450 miljoonaa kolmelle seuraavalle vuodelle. Yhteiskunnan sulkemisesta aiheutuu monelle alalle kustannuksia, yrityksille tappioita ja konkursseja, kustannuksia lomautuksista ja työttömyydesta.
Testauskustannukset
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan testauksen kustannusten arvioidaan olevan 117 miljoonaa euroa kuukaudessa.(tilanne syyskuu 2020, lähde HS/Laura Kukkonen).
STM on jakanut kustannukset niin, että normaaliin testauskapasiteettiin liittyvät kulut ovat noin 90 miljoonaa euroa kuukaudessa. Ne sisältävät 20 000 testiä vuorokaudessa ja koko testiketjun. Rajalla tapahtuvan testauksen 10 000 testin analyysitoimintaan arvioidaan kuluvan 20 miljoonaa euroa kuukaudessa.
Testejä on tehty noin 3 miljoonaa, kustannus veronmaksajille on 45 000 € joka tunti. THL:n ke 17.2. klo 14.30 julkaiseman tuoreen tilaston mukaan Suomessa on todettu 48 807 koronavirustartuntaa, kun testejä on tehty noin 3 miljoonaa. Koronaan liittyviä kuolemia on Suomessa raportoitu 706. Kun yhden julkisen puolen testin analysoinnin hinta on noin 100 euroa, 3 miljoonaa testiä maksaa veronmaksajille 300 000 000 €. Yhden positiivisen tuloksen saamisen hinta on yli 6 000 €. Positiivinen testitulos ei edelleenkään kerro mitään sairastumisesta.
Hallitus on sitoutunut korvaamaan kunnille ja sairaanhoitopiireille testauksesta aiheutuneet kustannukset. Näiden kulujen arvioidaan olevan seitsemän miljoonaa euroa kuukaudessa.
Tämän lisäksi sairaanhoitopiireille ja kunnille koronavirustilanteesta aiheutuviin välittömiin muihin kustannuksiin on varattu 0,2 miljardin euron avustukset.
Seitsemän lisätalousarvioesitystä vuonna 2020
Koronakriisin suuresta vaikutuksesta talouteen kertoo myös valtion lisäbudjettien määrä, niitä on peräti seitsemän. Budjettiin on Valtionvarainminiseriön mukaan tehty lähes kahden miljardin euron edestä määrärahalisäyksiä, jotka liittyvät epäsuorasti pandemiaan. Nämä menolisäykset koostuvat esimerkiksi viime vuonna tehdyistä elvytyspäätöksistä, kuntien tukemisesta ja lentokenttäyhtiö Finavian pääomittamisesta (lähde HS 18.1.2021)
Koronavirustilanteesta johtuvia määrärahalisäyksiä ovat 90 miljoonan lisämääräraha Covid-19-rokotteiden hankintaa varten. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan noin 1,5 miljoonan euron lisäystä mm. pandemiarokotusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä testikapasiteetin nostamiseen.
Lisäksi Suomen osuuteen EU-komission rahoituksella hankittavista koronarokotteista ja ennakkovarausmaksuista ehdotetaan 13,1 miljoonaa euroa.
Jos puolet suomalaista ottaa rokotteen, hintalappu Pfizerin korotteella olisi 185 miljoonaa ja Modernan kohdalla arviolta 280 miljoonaa. Rokote ei estä tartuttamista, sairastumista eikä poista rajoitustoimia.
Lisäykset valtion virastojen ja laitosten määrärahoihin
Poliisin maksullisen toiminnan tuottojen, erityisesti passituottojen, vähennyksen johdosta poliisille ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi poliisille ehdotetaan koronavirustilanteen aiheuttamiin lisämenoihin kuluvalle vuodelle vielä 3 miljoonan euron lisäystä.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan sisärajatarkastusten tilapäisen palauttamisen aiheuttamiin lisämenoihin 3,4 miljoonan euron määrärahalisäystä. Tullille ehdotetaan 990 000 euroa koronavirustilanteen torjuntaan liittyvään sisärajavalvontaan sekä suojavarusteiden kustannuksiin.
Poikkeusjärjestelyiden vuoksi varusmiehille maksettavan ruokarahan aiheuttamiin menoihin ehdotetaan 7,1 miljoonan euron lisäystä.
Hallitus suuntaa joukkoliikenteelle 100 miljoonaa euroa lisätukea ja VR:n ostoliikenteeseen 11 miljoonaa euroa.
Valtio myönsi keväällä 2020 600 miljoonan euron suuruisen valtiontakauksen Finnair Oyj:n rahoitustarpeisiin.
Kuntatalouden tukeminen
Kuntien tukemisella turvataan peruspalveluiden rahoitusta ja hillitään veronkorotuspaineita. Koronaviruksen testauksesta ja jäljittämisestä kunnille aiheutuvien kustannusten kompensoimiseksi ehdotetaan 350 miljoonaan euron kertaluonteista peruspalvelujen valtionosuuslisäystä. Ahvenanmaan maakunnan vastaaviin kustannuksiin ehdotetaan 5 miljoonaa euroa.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin ehdotetaan lisäksi 400 miljoonaa euroa ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa euroa kertaluonteisina lisäyksinä koronavirustilanteesta aiheutuvien muiden kustannusten ja tulojen menetysten kompensoimiseksi.
Määrärahojen lisäys vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä on noin 1,5 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 341 miljoonaa euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 1,8 miljardilla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 19,6 miljardia euroa.(lähde)
Määrärahat THL:lle
Oikeuskansleri Tuoman Pöysti vaati toukokuussa 2019 THL:n riippumattomuuden vahvistamista rokotehankinnoissa. Yksityisten lääkeyhtiöiden maksama tutkimusrahoitus on herättänyt epäilyjä viranomaistoiminnan puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta.
Rokotetutkimuskeskuksen yhtiöittämisen alkupääomaan ehdotetaan 8 milj. euron määrärahaa. Uusi yhtiö olisi valtioenemmistöinen erityistehtäväyhtiö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan 0,65 milj. euron lisäystä, jolla kompensoitaisiin rokotetutkimuskeskuksen perustamisesta aiheutuvaa tulonmenetystä.
Koronarokotustodistuksen kustannuksistaSähköisen koronarokotustodistuksen alustava kokonaiskustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa. Arvioidut kustannukset koostuvat muun muassa Omakannan kehittämisestä, potilastietojärjestelmien kehittämisestä, mahdollisesta erillisjärjestelmän kustannuksista sekä eri osapuolten hankekustannuksista, mukaan lukien viestintä.https://thl.fi/…/sahkoiseen-koronarokotustodistukseen…
Muiden ministeriöiden arvioita
Sisäministeriön julkaisemassa muistiossa on mukana muidenkin ministeriöiden arvioita Suomen hybridistrategian vaikutuksista.
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi työmatkaliikenteeseen kohdistuvien rajoitusten taloudellisia vaikutuksia. Vähintään kolmen vuorokauden karanteeni Suomesta ulkomaille lähteville ja ulkomailta saapuville työmatkalaisille tarkoittaisi syksyn aikana noin 210 000 – 390 000 työpäivän menetystä kuukautta kohden.
Jos etätyö korvaisi neljänneksen karanteenipäivistä, menetettyjen työpäivien rahallinen arvo olisi ministeriön mukaan 30 – 50 miljoonaa euroa kuukaudessa. Todennäköisesti karanteenien vuoksi osa työmatkoista jätettäisiin kokonaan järjestämättä.
Kahden viikon karanteenivaatimus taas tarkoittaisi 700 000–1 300 000:aa menetettyä työpäivää, mikä tarkoittaisi 100 – 170 miljoonan euron kuukausikustannusta yrityksille.
Valtionvarainministeriö julkaisi huhtikuussa näkymät Suomelle ulos koronasta (YLE 16.4.2020). Kolmen kuukauden pituisen sulkutoimien vaikutus bruttokansantuotteeseen -5,5 %, puolen vuoden pituisena -12 %. Jokaisenen lisäkuukauden arvioidaan supistava bruttokansantuotetta 1,5 – 2 prosenttia.
Koronakriisin ja sulkutoimien pitkittyminen kasvattaa julkisyhteisöjen velkaa roimasti. Velan suhde bruttokansantuotteeseen kasvaisi arvion mukaan lähes 100 prosenttiin vuonna 2024. Eurostat listalla huhtikuussa 2020 Suomen velka oli 59,4%. Yli 100% velkamaita ovat Portugali, Italia ja Kreikka.
Valtionvelka tammikuun lopussa oli 122,97 miljardia euroa, velkaa on per asukas 22 177 € (Valtionkonttori)
Kuinka tässä näin pääsi käymään?
Pystyitkö sinä laskemaan kustannukset yhteen? En minäkään, sen verran ymmärrän, että niitä on aivan liikaa eikä loppua näy.
Tuotantotalouden professori Paul Lillrank Aalto-yliopistosta kommentoi MTV3:lle asiaa 5.5.2020
Koronasta johtuvien rajoitustoimien kustannukset eivät ole järkeviä suhteutettuna niillä saatuun hyötyyn.
Paul Lillrank, tuotantotalouden professori
Koronarajoituksissa ei taloudellisessa mielessä ole järkeä, se raha ovat pois kansantaloudesta menetettynä tuotantona sekä tietysti myös verokertymästä. Professorin mukaan Suomen terveydenhuollon vuosittaiset kustannukset ovat noin 15 miljardia euroa, 3 000 euroa henkilöä kohti. Muistetaan yhden testituloksen hinta 6 000 €, sekin rahoitetaan veronmaksajien varoilla. Riittääkö rahaa enää perusterveydenhoidon kustannuksiin?
